KRH-viestiverkko


Mikä tää on?
Tämä on kriisitilanteita, esimerkiksi laajoja sähköhäiriöitä ajatellen suunniteltu apuväline radioviestintään ja viestinnän harjoitteluun sekä testaukseen.

Mutta jos sähköt on poikki, netti ei toimi. Mitä järkee tässä on?

Sähköt ovat harvemmin poikki koko Suomesta. KRH-viestiverkko on suunniteltu jo koettujen ongelmien, ei maailmanlopun ennustusten, pohjalta. Tyypillisesti sähkö- ja viestintäverkot kaatuvat rajatulta alueelta. Tätä aluetta kutsutaan häiriösoluksi.

KRH-viestiverkon periaate



taktinenVerkko.jpg


Alla on kahdella kuvalla vertailtu "perinteistä" hätäviestinnän mallia ja taktisen netin avulla toiteutettua KRH-viestiverkkoa. Lienee syytä korostaa että kyseessä on yksinkertaistus, kärjistetty palikkamalli. Taktinen netti ei ole rajoitus viestintämuotoihin, vaan lisäys mahdollisuuksiin. Se toimii rajapintana eri viestintäkeinojen välillä ja viestintätaktiikan apuvälineenä.


turvaVerkoPerint.png



Kuva: "Perinteinen" malli kriisiviestintään. Häiriösoluun rakennetaan radioverkko. Verkon asemat toteuttavat verkon sisäisiä standardeja: taajuutta, modulaatiota ja käytäntöjä. Asemien on oltava teknisesti yhteensopivia. Asemien ensisijainen tehtävä on saada yhteys johonkin toiseen verkon asemaan.














turvaTaktinenYhteys.png

Kuva: KRH-viestiverkko: Häiriösolun asemien ensisijainen tehtävä on saada yhteys normaaliin viestintäverkkoon. KRH-viestiverkon taktinen netti toimii rajapintana häiriösolun asemien ja normaalin viestintäverkon välillä. Häiriösolun asemalle mikä tahansa normaalialueen KRH-verkon asema voi toimia rajapintana KRH-viestiverkkoon. Rajapintana voi toimia myös Super-Um tai vaikka satelliittidatayhteys.
Verkon asemien ei tarvitse toteuttaa samoja teknisiä standardeja, eivätkä ne häiritse toisiaan (käytä samaa taajuutta).
KRH-viestiverkon asemat ovat itsenäisiä, ja toteuttavat yhteydet itse valitsemallaan tavalla. Ainut tekninen "standardi" on nettiselain.

Huomaa että kuvan asemat ovat yhteydessä keskenään taktisen netin kautta.
Super-Um ja satelliittiyhteyttä käyttävät asemat ovat suoraan yhteydessä taktiseen nettiin, "radio-asemat" ovat yhteydessä KRH-viestiverkon asemien rajapinnan kautta. Näin CB-asema ja HF-NVIS asema ovat yhteydessä keskenään KRH-viestiverkon kautta.

Tarmo,OH6ECF




Viestiverkon kartta


KRH-viestiverkon kartan avulla pitäisi pystyä päättelemään yhteysmahdollsiuuksia. Siis esimerkiksi jos pitää järjestää yhteys paikasta A paikkaan B, kartasta voi nähdä mitä mahdollisuuksia reititykseen on, voidaan päätellä autoasemien sijoituspaikkoja ym.

Pääset muokkaamaan karttaa karttaikkunan ylhäällä oikealla näkyvän painikkeen kautta. (kun sinut on lisätty muokkaajiin ja olet kirjautuneena google-tilillesi). Kartan pitäisi avautua googlen My Maps -näkymässä ja löydät "muokkaa" linkin jos kaikki toimii niinkuin pitäisi....



Kartan vasemman yläreunan painikkeella voit valita näytettävät tasot ilman kirjautumista (jos kaikki toimii), siis tämä on se mikä "julkisesti" näkyy.

Kun lisäät karttaan objekteja, (siis toivottavasti oman asemasi:) katso että objektit menevät oikeille tasoille (objektia lisätessä napsauta ensin oikeaa tasoa, "ryhmää" listasta). Siis kun lisäät esim tukiasemaa, katso että "tukiasemat" on aktiivinen taso. Kokeilemalla selviää varmaan parhaiten ja kysäa saa!

Kun merkinnät ovat oikealla tasolla käyttäjä saa valittua mitä tietoja näytetään, kartta pysyy selkeänä. Voit huoletta kokeilla ja erehtyä, tämä on testausvaihe eikä peruuttamatonta vahinkoa tule vaikka vahinkoja sattuisi. Nämä ohjeethan on vielä luvattoman suppeat, tämä on siis vain kartan testailua varten tehtä testisivu...


Testivaiheessa kartalla on myös kuviteltuja malliobjekteja! Älkää silti lisätkö kuviteltuja objekteja enempää. Poistan nuo kuvitellut sitä mukaa kun kartalle saadaan oikeita asemia ja yhteyksiä.


Kartan muokkausohje


Yleistä ja tärkeää


KRH-viestiverkon kartalla on tarkoitus pystyä koordinoimaan viestintää poikkeusoloissa. Tee merkintöjä vain todellisista resursseista.
ÄLÄ tee "kusokarttaa" johon yrität kerätä mahdollisimman paljon yhteyksiä. Älä merkitse satunnaisia yhteyksiä, vaan sellaisia joita pidät säännöllisesti, eli tunnet vasta-aseman. (Käytä omaa harkintaa. Esimerkiksi kaukoyhteyspisteisiin voit merkitä vain kerran pidetyn yhteyden, se kuvaa summittaista kuuluvuusaluetta.)

Merkitse kahden viestiverkon aseman välinen yhteys vain jos sitä testataan säännöllisesti. Älä merkitse muita asemia kuin omasi.

Kartan tasot:


Tukiasemien kuuluvuus autoasemiin.


-Tähän piirretään karkea alue, jolla tukiasema voi toimia yhteen autoaseman kanssa. Tämä on ajateltu lähinnä CB-asemille. Nimeä alue muodossa "KUTSU-CB". Alueen rajoja voi siirrellä mielen mukaan. Yrittäkää hahmottaa se alue, miltä autoasema voi ottaa yhteyden päivystävään tukiasemaan luotettavasti (Ajatuksena on, että autoasema tietää millaisessa paikassa yhteyden kannalta on).

Alue voi olla myös muulla taajuusalueella, jos sille on olemassa ajoneuvoasema oikeasti käytettävissä, eli pidät testiyhteyksiä säännöllisesti. Nimeä silloinkin alue esim "KUTSU-RHA68". Kuvaile myös vastasema jonka kanssa yhteyttä testaat. Olisi hyvä jos vasta-asema on viestiverkon ajoneuvoasema. Harkitse olisiko vasta-asema oikeasti käytettävissä kriisioloissa, merkitse vain todelliset resurssit. Esimerkiksi jos vasta-asema on oma autosi, olisiko siihen oikeasti osaavaa radistia jos itse olet tukiasemassa.

Jos tukiasema toimii usealla taajuusalueella, voit merkitä esim "KUTSU-CB, lisäksi RHA68" , jos piirrät CB:n arvioiden alueen. Jos piirrät RHA68 alueen, merkitse "KUTSU-RHA68, lisäksi CB"

Tukiasemat


-Perustietoja asemasta

Puhelin,email = "normaali" yhteystieto, josta asemaa voi yrittää tavoittaa

Lähiyhteys = mitä taajuusaluetta tukiasema yleensä käyttää ajoneuvoasemiin, esim "CB"

Kaukoyhteys = jos on HF-varustusta, merkitään se tähän kohtaan esim"NVIS 80M"

- "Sähkönsyöttö" kohtaan merkitään oikeasti testattu akkuaika ja muut oikeasti testatut ratkaisut
-"lisäksi" kohtaan taloudessa olevat muut hyvät varusteet, esimerkiksi "traktori, lumityökoneita"

Ajoneuvoasemat


Puh,email = kuskin yhteystiedot
Lähiyhteys = merkitään lähiyhteyksiin käytettävät radiot esim "CB, 70cm". Yleensä se keino, millä auto pyrkii yhteyteen tukiasemien kanssa.
Kaukoyhteys = HF-varusteet jos on esim "HF, piiska-antenni, toimii 40M alueella ja sitä korkeammilla taajuuksilla."

APRS = aprs-järjestelmässä näkyvä kutsu, jos on, voi merkitä myös miten lähettää sijaintitiedon varsinkin jos lähettää matkapuhelimen kautta koska tämä testaa puhelinverkon toimintaa alueella. Merkitse silloin "puhelinyhteys", ei siis tcp-ip tai muuta kryptistä.

Kuvaus = Valinnainen lyhyt kuvaus ajoneuvosta, merkitään esim jos on kiinteä vinssi, henkilöluku jos ei tavallinen 1+4 ym.
Lisäksi = Taloudessa saatavissa olevia varusteita jotka voidaan ottaa autoon. Merkitään sellaiset tavarat joita ei joka taloudessa ole, ei siis auton varustelista.

Tukiasemien luotettavat lähiyhteydet


-Merkitään luotettavat yhteydet tukiasemien välillä. Luotettava = ei tarvitse "skippiä" ja 90% varmuudella puheyhteys toimii. Eli nurkkakusot.
Merkitse vain sellaisia yhteyksiä, joita pidät säännöllisesti.
Esimerkki: Joku kesämökkeilijä kutsuu sinua aina mökillä käydessään. Yhteys on radiotienä luotettava. Mutta olisiko mökkeilijä sähkökatkon aikaan todennäköisemmin sähköttömällä mökillään vai kaupungin mukavuuksissa?

Kaukoyhteyspisteet


-Kusomäet, siis testatut paikat joihin esim. ajoneuvoasema voidaan sijoittaa yhteyslinkiksi CB-tukiasemien väliin. Testatut yhteydet merkitään viivoilla.
- Merkitse yhteyteen millä kalustolla se on pidetty, jos kalusto ei ole tavanomainen. Esim "CB, SSB" jos on suht tavallinen autoasema. Jos sinulla oli vaikka antennimasto, mainitse asiasta. Samoin jos tiedät että vasta-asema oli myös mäellä.

Siirrettävät radioverkot

-Valmiit "yhteysratkaisut" jotka voidaan siirtää missä ikinä tarvitaankin. Vain oikeasti valmiudessa pidettävät, ei hyllyissä pölyttyviä raatoja :)
Merkitään tavalla, jonka voi jotenkin ymmärtää ilman suurempaa radiotietämystä. Tässä suositeltavia määreitä kuvauksen alkuun:

"Pikatukiasema" = koko asema joka voidaan kantaa yhden miehen voimin ja sisältää kaiken tarvittavan, koko antennin, virtalähteen jne.
"Siirrettävä tukiasema" = asema on tehty siirettäväksi, mutta ei sisällä kaikkea, esim. lanka-antenni joka an tarkoitus vetää puuhun tai lipputankoon. (asema ei sisällä lipputankooa :)
"Käsiradio" = kapula, radiopuhelin, kaikki mitä käytetään myös antennia kantaen ja voi käyttää kävellessä, myös vaikka olkalaukussa kannettava radio jossa kiinteä antenni, "man-pack"-laitteet jne.

Eittäin virallinen määritelmä: Jos kävelet järven jäällä ja voit pitää yhteyttä kävellessäsi, kyseessä on käsiradio. Jos sinun pitää pysähtyä ja pystyttää antenni, kyseessä on pikatukiasema. Jos sinun pitää ensin hakea jotain saadaksesi antennin pystyyn, virtaa koneisiin tms. kyseessä on siirrettävä tukiasema.

Siis esim: "Pikatukiasema, CB (SSB), 6 metrin teleskooppiantenni, kantolaite".
tai "Käsiradio, HF-alueen manpack, myös tukiasemaantenni mukana".


Tukiasemien kaukoyhteydet


-Tukiasemien väliset yhteydet jotka riippuvat kelistä, siis NVIS ym. Jos yhteys ei ole luotettava, se merkitään tänne. Tänne merkitään vain oikeasti usein käytössä olevat tutut yhteydet, ei siis "kerran eläessä kuului" tyylisiä. On tärkeää merkitä perustiedot yhteydestä esim "NVIS 80 metrin bandilla".

Toistimet

- Merkitään summittainen kuuluvuusalue vain jos kartalle merkityt asemat käyttävät toistinta, ei siis kaikkia Suomen toistimia.
-Myös automaattiset aprs-kuunteluasemat ym voi merkitä
-Tärkeää merkitä tyyppi ja tajuusalue.




Alla oleva linkki testaa yo. karttaan lisättyjen tietojen näkymistä aprs.fi -palvelussa. Tämä on vain testausta varten, tekemäsi muutokset ylläolevaan kartaan eivät päivityu automaattisesti ko. linkin näkymään.

Kaikki tasot APRS.FI -palvelussa

Tukiasemien alueet aprs.fi -palvelussa

Aprs.fi -näkymä on ajateltu "operaattorinäkymäksi", sen järkevä käyttöhän edellyttää jo vähän ymmärrystä aiheesta. Olen testailllut karttailua myös Google Earth-ohjelmassa, jossa pääsee mm. tutkimaan maaston korkeutta asemien välillä:


GoogleEarth...png

'




File Not Found
File Not Found